Kaksplus.fi

tiistai 30. elokuuta 2016

SYKSYLLÄ PELKO HIIPII PIMEYDESTÄ



Elokuu lähenee loppuaan ja syksy on jo ihan käsillä. Pikkuhiljaa puitten lehdet saavat kauniit ruskan värit  ja leijailevat syystuulten mukana maahan. Olen aina tykännyt syksystä, paitsi masentuneena.

Nyt syksy tuntuu uudelta mahdollisuudelta ja lähenevän pimeyden sijaan mietin, mitä kaikkea on tiedossa, mitä kaikkea positiivista se tuo mukanaan. Vaikka nyt tuntuu hyvältä, en tiedä mitä se lisääntyvä pimeys tekee saapuessaan mielelleni, aiemman masennuksen ja sen vaikutukset muistaen. Toivon, että jaksan enkä muserru sen alle. Onneksi on tuo koulu, joka vaikka nyt alkuun viekin taas voimia, niin antaa myös paljon. Aiheet ovat kiinnostavia ja opiskelu tuntuu mielekkäältä, motivaatio on korkealla. Kuitenkin pää on täynnä asioita; koulujuttuja, kotijuttuja ja kaikki pitäisi-asiat huohottaa niskassa. Välillä tuntuu, ettei saa kiinni ajatuksista tai tekemisistä, silloin mielummin leikkii lasten kanssa tai keksii muuta mielekästä tekemistä.

Muutamia aiempia syksyjä muistellessa koen, etten ole ollut täysin läsnä hetkessä. Muistukuvat näyttävät utuisilta enkä ihan hirveästi muista ellen katsele kuvista. Olen masennuksesta huolimatta koittanut nauttia kauniista luonnosta vaihtelevalla menestyksellä. Olen koittanut pitää yllä sitä osaa itsessäni, joka rakastaa syksyn värejä ja tuoksuja, saapuvaa talvea sekä joulua. Olen yrittänyt nauttia, koska olen ennenkin nauttinut. Yrittänyt pitää niitä viimeisiäkin lankoja minuudestani käsissäni ja edes leikkiä normaalia. Ne langat ovat edes jotenkin pitäneet mut kiinni elämässä ja totta kai, lasten takia. Millainen olisi jouluaatto, kun äiti vain makoili sohvalla ja jouluruoat jää nauttimatta. Pieniä asioita, mutta juuri niitä, jotka kuuluvat jouluun ja joiden avulla pysyy edes jotenkin hetkessä läsnä.

Syksy 2014 meni töiden loputtua psykiatrisella päiväosastolla. Joulusta en ilman kuvia muista näin äkkiseltään oikeastaan mitään.
Viime syksynä olin kotona, hain kouluun ja odottelin tuloksia. Kivoja asioita, mutta niitäkin jännitin ja etenkin tulevaa; miten selviän koulussa, jaksanko, mitä jos tälläkin kerralla tulee jotain, mikä estää valmistumisen? Valmistauduimme Tiian kanssa myös joulumyyjäisiin. Se oli mukavaa, mutta ehkä vähän stressaavaakin. Totesimme kumpikin, ettei kyllä kovin pian uudestaan siihen ryhdytä.

Masennuslääkityksen kanssa ei kovin hyvään tasapainoon päästy ja ne osaltaan varmasti ovat osa syy muistojen sumuisuuteen, ovathan ne kehon ulkopuolelta tulevia aineita, jotka vaikuttavat aivojen kemioihin. Jotain kuitenkin on tapahtunut, koska joulun aikaan tulee täyteen kokonainen vuosi ilman lääkkeitä. Viime joulu onkin pitkästä aikaa sellainen, josta muistan jotain ja josta nautin, OIKEASTI. Ja se tuntuu hyvältä!

Nyt kun olen päässyt taas asioiden tuntemisen ja asioista nauttimisen makuun pelkään, että ne viedään minulta. Pelkään, että joudun taas siihen tyhjiöön, jossa jo ihan tarpeeksi kauan tuli elettyä, tyhjiöön, jossa ei tunne mitään, mikään ei tunnu miltään ja ainut merkittävä asia, joka pitää pinnalla on lapset. Pelkään, että joudun taas roikkumaan niiden ohuiden lankojen varassa, yrittäen nauttia asioista, joista olen aina nauttinut. Pelkään, että taaskin se oikea nautinto jää kokematta.
Masennusta sairastaessa syksyt ovat olleet sairautta pahentavaa aikaa. Siksi tämä pikkuhiljaa hiipivä vuodenaika mua niin pelottaakin. En silti anna sille valtaa, että ne nautittavat asiat menee pelon takia ohi. Siksi kai aloinkin tätä postausta kirjoittamaan tänä aamuna, kun olin koululla puolituntia etuajassa. En oikeastaan ole tätä päivää ennen tiedostanutkaan, kuinka paljon pelkään, että syksy tuo mukanaan masennusoireet. Joten näin, minä pelkään ja se on ihan fine. Saan pelätä, olen ihminen. Nyt voin puhaltaa pelon ilmapalloon ja päästää sen taivaan tuuliin. Pitää luottaa. Nyt on aika. Ja mun vuoro nauttia syksystä, kynttilöistä ja lähestyvästä joulusta.

Koska jo keväällä jännitin, pelkäsin syksyn alkua, tietäen aikataulun olevan tiukempi, niin olen iloinen, että toistaiseksi olen pelännyt turhaan. Tunnen olevani ns. normaali (mikä nyt sitten on normaali?), erilaisia tunteita tunteva ihminen, joka käy koulussa ja pyörittää arkea vaihtelevalla menestyksellä.


Pelottaako syksy ja lisääntyvä pimeys teitä? Onko syksy teistä ihana vai pelottava? 

Mukavaa tiistaita kaikille! 



4 kommenttia:

  1. Olet rohkea <3
    Itseäni syksy ei pelota, vaikka lisääntyvä pimeys vaatii aina oman aikansa totutella. Kynttilät on mun juttu :)

    VastaaPoista
  2. Itse olen syksyllä ja talvella aina hirveen väsynyt sekä saamaton. Enkä tykkää tästä olotilasta lainkaan! Kun itsensä saisi salille tai lenkille, niin olokin tuntuisi paremmalle. Mutta aina kun ei saa... Sitten sitä vaan vetelehtii verkkareissa sohvalla ja kiukuttelee miehelle ja lapsille. Joten ei, syksy ei ole ihana.

    VastaaPoista
  3. Ilman varsinaista pidempää masennusjaksoa, tunnistan sinun ajatukset syksyyn liittyen. Kirjoitin itse asiassa niistä juuri blogiini. Mietin lietsonko itse omaa syysmasennustani miettimällä jo valmiiksi sen kamaluutta. Voisiko se mennä helpommin, ohimennen koko syksy ellen tarkoituksella miettisi pimeyttä ja kulman takana vaanivaa onttoa oloa.
    Onneksi sinullakin on koulu. Suosittelen varaamaan säännöllisin välein jotain mieluista ohjelmaa, messuja, konsertteja, mitä vain. On aina jotain kivaa odotettavaa ja pimeä aikakin tuntuu menevän nopeammin ohi kun se on pilkottu moniin pieniin osiin.

    VastaaPoista
  4. Ilman varsinaista pidempää masennusjaksoa, tunnistan sinun ajatukset syksyyn liittyen. Kirjoitin itse asiassa niistä juuri blogiini. Mietin lietsonko itse omaa syysmasennustani miettimällä jo valmiiksi sen kamaluutta. Voisiko se mennä helpommin, ohimennen koko syksy ellen tarkoituksella miettisi pimeyttä ja kulman takana vaanivaa onttoa oloa.
    Onneksi sinullakin on koulu. Suosittelen varaamaan säännöllisin välein jotain mieluista ohjelmaa, messuja, konsertteja, mitä vain. On aina jotain kivaa odotettavaa ja pimeä aikakin tuntuu menevän nopeammin ohi kun se on pilkottu moniin pieniin osiin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...