Kaksplus.fi

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Siivoilun jälkeen...

... on hyvä hetkeksi istahtaa blogin äärelle kera kahvikupposen.

Uusin juttu meillä on kiljuminen. Harjoittelu alkoi viikko sitten sunnuntaina, kun olimme kylässä Leinoilla. Topi vähän näytti Eikalle mallia kiljumisen kovaäänisestä taiteesta. No viime viikon lopusta lähtien liiankin kanssa! Kiljutaan ilosta, kiukusta tai muuten vaan iltahepulin aikana! Korvat kiittää.

Pikkuvinkkinä niille, joilla on sama ongelma keittiön ylläpido kanssa: Anna lapsen syödä itse. Se, että sotkua on pöydällä ja lattialla syöttötuolin ympärillä on paljon pienempi paha kuin se, että joka ruokailu menee lapsen kanssa riekkumiseen ja siihen, että sinä, lapsi ja koko keittiö olette ruoassa. Kun lapsi saa syödä itse, käyttäen lusikkaa ja toista kättään apuna, sitä ruokaa todella menee oikeaan osoitteeseen. Kaikkihan me toivomme, että lapsi saa mahansa täyteen ja on tyytyväinen. Samalla hän oppii syömään itse ja hallitsemaan käden ja silmän yhteistyön. Tämä myös vapauttaa sinulle aikaa samalla laittaa sitä keittiötä kuntoon: laittamaan tiskit koneeseen ja kuin luonnostaan jatkumona tulee siivottua ne lapsen sotkut heti pois. Kuitenkin syön hänen kanssaan yhdessä pääasiassa eikä mun juurikaan tarvitse häntä enää auttaa, ellei ole jotain löysempää ruokaa, kuten keittoa. Helppoa ja kätevää! Suosittelen ihan jokaiselle! :D

Kestoilun suhteen olen tehnyt päätökseni ja aloitamme homman. Kolmatta päivää kakaton vaippa. Hänestä itsestäänkin huomaa hyvin, kuinka hienoa on tehdä tarpeet pottaan. Välillä ottaa päähän, "En mä ainakaan jaksais" ja muut. Ihan vaan tiedoksi kaikille, on eriasia kestottaa sinappikonetta kuin pottaan tarpeensa tekevää, mutta selkeästi vielä vaippaa tarvitsevaa. Vielä keväällä mua etoi koko ajatus. Nyt kun täällä toimii pyykkihuolto ja muutenkin oma jaksaminen on parempaa (kiitos yöunien<3), niin miksikäs ei. Ja kun osakestoillessa ei niitä vaippojakaan hirveän montaa tarvitse, niin so not. En tule enää perustelemaan valintaani enkä kantaani puolustamaan, sillä en näe sille tarvetta. Me eletään meidän tavalla, ei sen pitäs olla keneltäkään pois eikä se tee musta sen parempaa tai huonompaa, eikä muistakaan.

"Montako banaania on tertussa?"
- Se on tertun oma asia.


Oltiin eilen Seikkiksessä Ellenin ja Jesperin kanssa:

pojat hiekkiksellä..

Ellen & Jesper

 Eikkis kiikkaa.. 





Oli hirmu kiva iltapäivä, kiitos! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...