Kaksplus.fi

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

"Kukaan ei koskaan voi sun paikkaa ottaa. Kukaan ei mun maailmastain tee kauniimpaa." ♥

Tää viikko on kulkenut aika hitaissa tunnelmissa. Väsyttänyt ihan kauheasti! Allergiaoireet vaivaa ja poikakaan ei oikein oo omaitsensä MPR-rokotteen jäljiltä: on ollut kuumetta ja muuta vaivaa, käytiin jo päivystyksessäkin näyttäytymässä, kun alettiin ystävän kanssa epäillä korvatulehdusta, sanoivat ettei tulehdusta ole vielä, tärykalvo liikkui, ainoastaan punoitti hieman. Sanoi myös, että jos kehittyy tulehdukseksi niin sitte 1kk päähän omalääkärille jälkitarkastusaika ja tuubitus harkintaan. Eli jos vielä huomenna haroo tuota korvaa, mennään uudestaan päivystykseen. Toisaalta, puolen yön aikoihin huuteli ja piti sormea suussa, sillä puolella, jolla ei oo vielä kulma- ja poskihammasta tullu alas. Koita tässä nyt sitte arpoa, että mikä pienellä on vai onko mikään. *hämillään* Aion silti tehdä oman intuitioni mukaan, eihän se ole vielä kertaakaan pettänyt tämän vuoden aikana. 
Tiistai ja torstai oli väsypäivät. Tiistaina varmaan podettiin molemmat jännän päivän jälkimaininkeja: mun pääsykoe ja Eikka ekaa kertaa enollansa hoidossa. Torstaina nousi kuumetta MPR-rokotteen jäljiltä. Eikan kummitädin piti tulla kylään, mutta se jouduttiin perumaan, Eikka kun oli kiukunnut koko päivän ja nukahti viiden jälkeen vasta päiväunille, sitte nukkuiki yli 2h.. Jospa maanantaina sitte uusiks<3 Illalla helpotti, zumbasin ja alkoi elämäki hymyillä! Nyt kirjoitan tätä tähän aikaan, kun mun nukkumasa on hukassa. Sain aikaan aikapaljon, keräsin kaikki roskat ja vein ne roskiin, ripustin pyykit ja sellasta pientä. Mitäs seuraavaksi tekis....
Tänään oltiin äitillä, tehtiin ruokaa ja sellasta, pari lasia viiniäkin maistoin. Hän on lähdössä matkalle, joten tottakai pitää Eikka sitä ennen nähdä. :) <3

"Mamma, mä tuun sun mukaan!" <3
iu
Tässä on nyt ollut monenlaista keskustelua, lähinnä Facebookin suljetussa yh-äitien ryhmässä. Siellä kun saa vapaasti keskustella aiheesta kuin aiheesta, tietäen, että lukeva osapuoli oikeesti ymmärtää mistä puhuu ja osaa jakaa tunteet ja muut kokemukset eri tavalla kuin kahden vanhemman perheen äidit. 
Mitenkään kuitenkaan väheksymättä sitä tukea, minkä itse saan ihanilta kahden vanhemman perheen äideiltä lähipiirissäni, iso kiitos <3. 
Yksi keskustelun aihe on ollut lapsettomat kaverit. Tuntuu olevan monelle, myös itselleni, aika kipeä aihe. Ihan kun olis iskeny joku kovinkin tarttuva tauti, että pitää karttaa, jotkut jopa niinkin pahasti, ettei voi edes puhelimeen vastata kun se soi tai lähettää viestin. Totta kai, en mä samalla tavalla pääse liikkumaan ja mukaan, kun on lapsi, mutta ei se mikään invalidisoiva asia ole. Ihan sama ajatteleva ja keskusteleva ihminen olen vieläkin. Mielestäni en oo pojasta kyllä jauhanut, ellei hänestä ole erikseen kysytty, niinä kertoina kun olen ilman Eikkaa ollut liikenteessä, joten se tuskin on syy tälle hiljaisuudelle. Ihan kun mä olisin pelkkää lasta ja äitiä nyt. Ettei mun elämääni mahdu muuta kuin minä, lapseni ja toiset äidit. Ehei, rakkaat ihmiset, asia ei todellakaan ole näin, olette erehtyneet pahemman kerran. Rakastan hetkiä, jolloin lapsi nukkuu ja saan tehdä OMIA asioitani: zumbata, ommella, leikata kankaasta kaavan mukaiset palat, kakkun koristeiden teko, leivontaa, lukea, keskustelut toisen ihmisen kanssa.. jne. 
Osaan myös nauttia kun lapsi on koko päivän hoidossa. Mikä parasta, se hetki, jolloin lapsi tulee kotiin on lämmin ja rakkauden täyteinen. Ikävä lähentää. Ihanaa kun Eikka minut nähdessään hymyilee ja ojentaa kädet minua kohti, haluaa syliini ja halaa minua. <3 
Eli olkoon tämä viestinä lapsettomille ystäville, omille ja muiden äitien lapsettomille ystäville:
Pitäkää heidät maan pinnalla,
pyytämällä heitä aika-ajoin viettämään laatuaikaa ilman lasta/lapsia! ;)
Jo se, että pyytää mukaan antaa hyvän olon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...