Kaksplus.fi

keskiviikko 9. elokuuta 2017

ENSIMMÄINEN KOULUPÄIVÄ HUOMENNA - varusteet valmiina





Huomenna se koittaa, Einon ensimmäinen koulupäivä. Kello 9:00. Uusi reppu on varustettu ja mulla on kontaktimuovit valmiina odottamassa uusia kirjoja. Treenata voisin omilla jo olemassaolevilla, joita tarvitaan vielä nyt alkavissa opinnoissa. Nessut myös olen jo laukkuuni pakannut, itku tulee viimeistään kun oppilaat lähtevät luokkiinsa. Sitten hiljaiseen kotiin, saamaan jotakin aikaan. Kunhan nyt pari tuntia on kirjoiteltu tunnelmia ystäville ja itketty kunnon itkut. Meinaa mennä jo nyt roska silmään. En varmaan saa unta koko yönä, sen verran nyt jännittää. Herätäänhän ajoissa ja muistetaan lähteä?

This is gettin' real. 
Mut kyllä tästä selvitään, kuten aiemmistakin ensimmäisistä!

Joko teitäkin jännittää?


sunnuntai 6. elokuuta 2017

KOULUN ALOITUS - mikä siinä jännittää?



Tänä syksynä meidän perheessä on koululaisia kaksi. Mulla alkaa lähihoitajan opintojen viimeinen vuosi sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalalla ja Eino, meidän esikoinen, aloittaa ensimmäisen vuotensa peruskoulussa. Nyt kun koulun alkuun on Einolla alle viikko (torstaina alkaa!) ja itsellä viikon verran, niin kyllä mua jo vähän jännittää. Reput on hommattu ja Einolle penaali. Kalenteri alkaa olla asetettu valmiiksi vastaanottamaan tehtäväaikatauluja, työ- ja kouluaikoja, vanhempainiltoja ja muita tarpeellisia muistettavia juttuja. Saatiin vihdoin myös viestiä osaamisalan opettajalta, vähän infoa. Yksi kirja tulee hankittavaksi, muuten käytetään jo olemassaolevia. Eniten odotan, että millaisia työssäoppimispaikkoja meille on saatu. Itse haluaisin jo muuta kuin vanhuksia, sairaalamaailmaan. Omassa koulun alkamisessa jännittää tuleva ryhmä. Muutama tulee meidän perusryhmästä mutta loput onkin sitte nuorisoasteelta, teinejä. Joita jo pyysin kevään yhteisluennolla olemaan hiljaa, jotta kuullaan mitä opettaja puhuu. Että kai mulla otsassa jo tiukkiksen leima. Itselläni aistit ylikuormittuu herkästi, joten kun katson ja kuuntelen luentoa, myös muut möykät tunkeutuvat kuuloaistiini herkemmin ja keskittymiseni herpaantuu kun yritän kohdentaa kuuloani siihen mitä HALUAN kuulla eikä se onnistu koska muita ääniaaltoja ei niin vain suodateta sieltä värekarvoilta pois. Perusopintojen ryhmän kanssa auttoi kovasti yhdessä kootut pelisäännöt, täytyykin ehdottaa, että sellaiset pikaisesti luotaisiin myös tälle ryhmälle. Kun on sovittu, että kaikille annetaan opiskelurauha, sitä on helpompi noudattaa ja siitä on myös helpompi muistuttaa jos ja kun se unohtuu.

Yhtään en vielä tiedä millaisia Einon koulupäivät tulevat olemaan. Mutta omani alkavat elokuun ajan ysiltä tai kympiltä, joten pystyn katsomaan, että aamupala tulee syötyä ja saattelemaan hänet tai lähettämään matkaan. Onneksi A:lla on vapaapäiviä arkisin ja hän iltapäivällä heräilee, aamuisin tulee töistä, joten täysin yksin meidän ekaluokkalainen ei ole. Myös iltapäiväkerhoon Einolle on paikka, joten aika vähässä on hänen yksin olemisensa. Kaikki tämä on niin uutta ja jännittävää. Nyt Einokin jo myöntää, että koulun alku tuntuu vähän jännittävältä. Mutta ihan positiivisessa mielessä kuitenkin. Helpotusta varmasti tuo tieto, että luokalla on tuttuja kavereita. Enemmän varmasti minä jännitän tätä uutta aikakautta. Miten lähtee koulu ja arki sujumaan? Ilmeneekö oppimisessa haasteita? Täytyykö läksyihin patistella paljonkin vai onko se ihan selvä, että ne tehdään kun koulusta tullaan ja on vähän syöty? Osaanko edes auttaa läksyissä jos apua tarvitaan? Ehkä kun Einon ei tarvitse olla yksin ja pelipäiväkin on lauantaina, niin nämä asiat alkavat sujua ihan hyvin. Arveluttaa myös Einon tic-oireet, käsillä "räpiköinti". Eskarissa ne eivät vaikuttaneet arkitoimissa. Hän pystyy kantamaan tarjottimensa ja tehdä kynätehtäviä. Mutta millaisena ne nyt syksyn myötä ilmenevät, lisääntyykö, väheneekö, miten muut oppilaat suhtautuvat. Toki osa heistä eskarista ja eskarissa näihin tic-oireisiin ei muut lapset kiinnittäneet huomiota. Tulevan luokan dynamiikka jännittää. Ettei syntyisi mitään kiusaamistilanteita, ettei Einoa kiusata eikä hän kiusaa ketään. Ja millainen opettaja, yhden tervehtimisen perusteella ensivaikutelma ainakin positiivinen, mutta eipä se hänen opetustyylistään ja ryhmän haltuun ottamisesta ja auktoriteetista tai asennoitumisesta kerro vielä paljoakaan. 

Sitten on vielä meidän Onni. Hän jatkaa tutussa ryhmässä. Kaksi tuttua työntekijää ja muutama vanha kiva kaveri. Hänen tempperamenttinsa ja puheenkehitys huomioiden, ajateltiin näin olevan nyt paras. Katsotaan sitten viisvuotisvasussa miten jatko ja koska siirtyy seuraavaan ryhmään. Mutta alku on loman jälkeen ehkä hankala. Kävimme perjantaina päiväkodilla moikkaamassa ja kyllä se kaverin vähän hiljaseksi veti. Jutteli kyllä kesäjutuista mutta huomasin, että jotain alkoi pienessä päässä pyöriä. Eiköhän hän silti pian taas totu uuteen arkeen, niinkuin ennenkin. 

Jännityksestä huolimatta odotan uutta melko rauhallisin mielin. No kysykääpä uudestaan keskiviikkoiltana, voi olla, että rauha on silloin kadoksissa! 

Joko te olette lomat pitäneet ja arki rullaa? 
Muut ekaluokkalaisten vanhemmat, mikä teitä jännittää? 




lauantai 5. elokuuta 2017

PÖYTÄNUMEROT - #kaasohommat #meleinot2017



Kuten Lasten tapaan - blogista olette lukeneet, häät on nyt juhlittu! Olin yksi kolmesta kaasosta ja mukana häävalmisteluissa. Paljonkaan askartelu- tai muita hommia ei ollut, mutta ihmisenä, joka tykkää tehdä käsillään, otin vastuulleni pöytänumerot. 
Tiian isä toimitti mulle tarvikkeet, tein sabluunat ja maalasin numerot puupalikoihin.



Palikat saapui sopiviksi sahattuna ja reiät porattuina.
Ensin hioin palikoista suurimmat tikut ja hieman pintaa. Sabluunat tein piirtämällä numerot tavalliseen kopiopaperiin ja laminoimalla sen. Sitten askarteluveitsellä lyijykynän jälki pois.



Valmiit pöytänumerot saivat hyväksynnän morsiamelta. Kuvasin hänelle vaiheita, ehkä liiankin kanssa. Itseä häiritsi numeroiden kosmeettiset virheet, mutta eipä niitä häissä kukaan tuijotellut ja itsetehdyt ovat kuitenkin aina itsetehdyt. Numeroiden lisäksi tein AUKI - KIINNI- kyltin karkkibuffettiin. 
Nämä pöytänumerot sopi hyvin häiden maalaisromanttiseen teemaan. 


Muutama sananen häistä


Häät olivat ihanat ja onnistuneet. Sääkin suosi, oli aurinkoista ja lämmintä. Meidän kaasojen ohjelmanumerot onnistuivat ja muutenkin kommelluksilta vältyttiin. Meillä oli hyvä tiimi ja odotan innolla seuraavaa tapaamista kun muistellaan häitä ja taas varmasti itketään, tai minä ainakin. Hääbingoon sai tosiaan "Kaaso itkee" laatikon rastittaa useampaan kertaan jos oli tarkkana, hanani aukesivat jo kirkon pihalla kun Tiia käveli valkoisessa mekossaan vastaan, seuraavaksi kun hän asteli isänsä käsipuolessa alttarille, sen jälkeen taisi olla yhden kaason laulun aikana, häätanssi tottakai. Oman puheeni aikana sain sentään puhuttua, vaikka käsi ja äänikin tärisi. On tässä jo vuosikymmen oltu ystäviä, jaettu elämän pienet ja suuret käänteet, että vähemmästäkin sitä vetää herkille kun rakas ystävä viettää suurta päiväänsä, niin kauniina ja onnea säteilevänä, unelmiensa miehen rinnalla. <3 Meni roska silmään, taas. 


Olitteko kesähäissä? 
Ootteko toimineet kaasoina, miten meni?




maanantai 3. heinäkuuta 2017

MUISTAMISET PÄIVÄKOTIIN - jalkakylpypommit

Nyt on kesälomaa jo useampi viikko takana! Paljon on ehditty puuhailla. Eino kävi ritarileirillä ja vietettiin lähes viikko Turussa. Tällä viikolla mennään takaisin, sillä sunnuntaina koittaa Ruisrock, pääsen katsomaan Anssi Kelaa, Vesalaa ja mikä mahtavinta, ULTRA BRAta! Niin mahtavaa, en ole sitten vuoden 2014 James Bluntin käynyt katsomassa ketään. No nyt valehtelin, viime vuonna nähtiin DNA-areenan ilmaiskeikalla Erin ja Anssi Kela. 

No mutta, päiväkodin ja eskarin loppuessa piti eskariopeille ja Onnin tädeillekin jotain pientä muistamista keksiä. Törmäsin Facebookissa jalkakylpypommeihin. Pojathan innostuivat heti!



Harmikseni paketoin pommit enkä huomannut ottaa kuvaa valmiista, mutta niistä tuli ihan pysyvät ja varmaan sihisevät kivasti laitettaessa vesivatiin.

Ohje:

3 dl ruokasoodaa
1 dl sitruunahappoa
3 rkl oliiviöljyä
1 tl vettä
1tl aromiöljyä tai vettä
4 tl kuivia teelehtiä


Sekoita keskenään sooda ja sitruunahappo. Lisää joukkoon sekoittaen 3rkl oliiviöljyä ja 1 tl vettä. Lisää 1tl vettä tai aromiöljyä sekä 2 tl valitsemaasi (murskattua ja kuivaa) teetä. Valmis massa on muotoiltavissa ja murenevan tuntuista. Painele massa muotteihin tiiviisti ja anna kuivua n.3 h huoneilmassa, itse annoin olla yön yli. Irrota valmiit palat muoteista ja pakkaa haluamallasi tavalla, vaikka pahvirasiaan tai lasipurkkiin. Mukaan laitettiin paketin sisälle kortit, joihin olin riimitellyt jotain jalkojen rentouttamisesta hyvän kesän toivotuksiin! 

Huomioita: 

- Massa kuplii ja turpoaa painellessa muotteihin, ei vaikuta lopputulokseen, jos haluat siistit tasaiset pohjat ota hieman massaa pois. (ks. ylempi kuva, siinä näkyy kuohumista)
- Sitruunahappoa löytyi ihan Cittarista. Isot purkki sitruunahappoa tuli halvemmaksi kuin apteekista.


Näitä oli kiva tehdä ja lastenkin helppo osallistua valmistamiseen! 

Kesäterkuin,


perjantai 26. toukokuuta 2017

KEVÄT - mitä meille kuuluu?


Vihertää jo, matkalla töihin fillarilla

Taas on aikaa viime postauksesta. Päivät seuraavat toistaan ja ensi viikolla ollaan jo kesäkuun puolella! Tämä kevät on mennyt jotenkin ihan ohi ja hujauksessa. Yhtäkkiä olikin huhtikuu ja toukokuu työssäoppimisineen. Välillä menty vähän alavireisissäkin fiiliksissä, mutta ne ovat olleet onneksi ohimeneviä. Huomaan edelleen tekeväni itsetutkiskelua ja voimakkaammista negatiivisista tuntemuksista herää aika ajoin kysymys, nytkö minä sitten olen masentunut. Näin ei onneksi ole, vaan pääasiassa jaksan ihan hyvin ja mieli positiivinen. Toki kun nyt tahti on ollut kovempi, niin sitä väsyykin helpommin. 

Työssäoppimisessa alkaa huomisesta seitsemän päivän työputki ja maanantaina alkaa tutkintoviikko. Olen tämän kuntoutumisen tukemisen viettänyt Porin perusturvan vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen yksikössä. Huomaa kyllä eron tammikuiseen paikkaan. 
Sain myös toukokuun alussa toisen migreenikohtauksen, jonka myötä päädyin päivystykseen. Ehdin kyllä ottaa kohtauslääkkeen, mutta se ei auttanut. Päivystyksessä pääsin tällä kertaa omaan huoneeseen ja sain annoksen rauhoittavaa, Toradolia sekä kortisonia suonensisäisesti. Taisin pari tuntia viettää letkun päässä kunnes pääsin pois. 

Maaliskuun alussa pidettiin Tiialle polttarit ja babyshowerit. Käy Tiian blogista lukemassa millainen päivä oli, Lasten tapaan - Polttaripäivä huipentui vauvakutsuihin! Meitä on kolme kaasoa ja kivasti meillä käy jutut yksiin. Kunhan vielä saan loman alkuun niin ehtii vielä paremmin paneutumaan suunnitteluun. Pientä esimakua jo hain tekemällä pöytänumerot valmiiksi.

Kaasohommia, pöytänumerot

Esikoinen - tuleva koululainen

Meidän Eino täytti seitsemän ja koulujutut ovat kovasti pinnalla. Toukokuun alussa käytiin tutustumassa kouluun ja se oli kyllä hyvä parituntinen. Tuleva koulu on iso yhtenäiskoulu ja hieman olen sitä jännittänyt, että miten siellä asiat sujuu ja on otettu huomioon. Rauhoitti mieltä päästä kysymään askarruttavia asioita ja nähdä koko uusi hieno koulurakennus sekä tavata tuleva opettaja. Myös kouluterveydenhoitajalla käytiin jo tarkastuksessa, vähän keskusteltiin kotiasioista ja tehtiin tarvittavat mitttaukset. Kaikki hyvin ja pituutta tullut taas alle puolessa vuodessa yli kolme senttiä. Hän on nyt 127,3cm pitkä, ilmankos noita vaatteita on jäänytkin pieneksi! 
Koulua Eino jo odottaa ja ollaan niin isoa poikaa, mutta kyllä silti äidin syli ja kainalo kelpaa. 

Kesäläksyt

Päiväkodin viimeinen kevätjuhla oli tunteita herättävä ja itku tuli siinä kohtaa kun eskaritädit lausuivat lapsille runon kiitokseksi kuluneesta vuodesta! Tulevana maanantaina onkin sitten kevätkirkko ja esikoululaisten siunaaminen koulutielle, täytyy kai varata kunnon froteepyyhe mukaan, tiedän jo nyt itkeväni silmät päästäni kuitenkin.


Puhelin ja avain koululaiselle
Minecraft-kakkua toiveesta

Synttäritkin tosiaan vietettiin äitienpäivänä, oli ihana nähdä läheisiä ihmisiä kun Turussakaan ei nyt ole oikein jaksanut käydä.

Kesä lähestyy

12.5. - 19.5. - 26.5.


Nyt ollaan viimeviikosta asti nautiskeltu lämpimistä päivistä ja ulkoiltu. Hommasin myös fillarin, niin olen päässyt kivasti kulkemaan töihin ja iltavuoroista nopeammin kotiin. Einolla vielä vähän treenattava pyöräilyä, sitten päästään kulkemaan kesä kivasti! Einolla alkaa myös 5. kesäkuuta Lastenliiton päiväleiri, jota hän odottaa jo kovin! Minäkin niin odotan kesää ja reissuja Turkuun sekä Helsinkiin! Rakkaiden ihmisten näkemistä ja rentoa yhdessäoloa.


Aurinkoista viikonloppua kaikille, 




LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...